Unikko

Unikko

UnikkoPapaver somniferum

Mausteena käytettäviä unikonsiemeniä saadaan Keski-Aasiasta kotoisin olevasta unikkokasveihin kuuluvasta kasvista, jota kasvatetaan hyvin yleisesti maapallon lauhkealla vyöhykkeellä. Unikon sinertävän vihreä varsi on jäykkä ja haaroittumaton. Kasvi on noin metrin korkuinen, mutta se saattaa kasvaa jopa 180 cm korkeaksi. Kukinnan jälkeen muodostuva ovaalin muotoinen siemenkota on halkaisijaltaan 4—7 cm ja se sisältää satoja, hieman pähkinämäisen makuisia siemeniä, joiden väri vaihtelee lajikkeesta riippuen vaaleasta sinertävän mustaan. Siemenet ovat vain noin yhden millimetrin pituisia. Arvion mukaan yhteen kiloon tarvitaan noin kaksi miljoonaa siementä. Nykyisin unikosta on jalostettu lajikkeita, jotka tuottavat runsaasti siemeniä ja joissa oopiumpitoisuus kasvukauden aikana on alhainen.

Unikon historia on pitkä, sillä sitä on viljelty Kreetalla jo 1400 eKr. Unikon kasvitieteellinen nimi ’somniferum’ tarkoittaa uneen vievää ja tämä viittaa kasvin narkoottisiin ominaisuuksiin. Unikon lähes kypsistä siemenkodista saadaan maitomaista valkoista nestettä, joka sisältää huumaavaa oopiumia (kreikan kielisestä sanasta ’opion’, joka on nesteen diminutiivimuoto), joka puolestaan sisältää useiden muiden ainesosien lisäksi kodeiinia ja morfiinia (Morfeus on kreikkalainen unen jumala). Unikon siemenet eivät kuitenkaan ole narkoottisia vaikka tulevatkin samasta kasvista, sillä siemenet muodostuvat vasta sen jälkeen kun siemenkota on menettänyt oopiumia tuottavan kykynsä. Oopiumin johdosta unikon historia on ollut sotaisa, mutta maustekäyttöön liittyvä historia on paljon rauhallisempi. Unikkoa kasvatettiin Egyptissä toisella vuosisadalla eKr. lääkekäytön lisäksi myös öljykasvina, sillä siemenet sisältävät lähes 60 % öljyä. Toisella vuosisadalla jKr., siemeniä sekoitettiin leipäjauhoihin ja keskiajalla unikko tuli Euroopassa tunnetuksi leipämausteeksi. Monissa maissa punaiset unikon kukat yhä tänäänkin symboloivat kaatuneita sotilaita, sillä sen värin uskotaan johtuvan surmansa saaneiden sankarien verestä.

Unikonsiementä käytetään yleisimmin kokonaisena joko taikinaan sekoitettuna tai pinnalle ripoteltuina koristeina leipiin, sämpylöihin, kakkuihin, pikkuleipiin ja muihin leivonnaisiin. Paahtaminen tuo esiin siementen miellyttävän pähkinäisen maun sekä rapeuden, jolloin unikkoa voidaan käyttää dippeihin, levitteisiin sekä keitettyihin kasviksiin kuten papu, kaali, pinaatti, porkkana, sipuli ja peruna. Kakkujen ja leivonnaisten makeaan täytteeseen voidaan sekoittaa murskattua unikkoa ja unikonsiemenvoi antaa herkullisen maun nuudeleille, riisille, kasviksille ja paistetulle kalalle. Unikonsiemenistä saadaan puristamalla lähes mautonta, vaaleankeltaista öljyä, joka ei ole yhtä helposti härskiintyvää kuin oliiviöljy. Unikonsiemenöljyä käytetään salaatteihin ja leivontaan sekä keittoöljynä. Taiteilijat käyttävät öljyä myös kuivatusöljynään.