Rosmariini

Rosmariini

RosmariiniRosmarinus officinalis

Rosmariini on huulikukkaiskasveihin kuuluva, ikivihreä, Välimeren alueelta kotoisin oleva pensas, joka kasvaa jopa 1,5 metriä korkeaksi. Rosmariinin lehdet ovat kapeita ja kuivattaessa ne käpertyvät rullalle. Kuivatut lehdet ovat väriltään harmahtavan vihreitä ja ne muistuttavat ulkonäöltään männyn neulasia. Lehdet on kuivattava välittömästi korjuun jälkeen, jotta väri ja aromi säilyisivät. Rosmariinin aromi on miellyttävä, teemäinen, aromaattinen ja eukalyptusmainen ja siinä on viileä, kamferimainen vivahde. Maku on mausteinen, pippuriin vivahtava ja yrttinen sekä lämmittävä. Jälkimaku on hieman kitkerä ja kamferimainen.

Rosmariinia on käytetty jo tuhansia vuosia. Ja kuten muihinkin pitkään tunnettuihin kasveihin, myös rosmariiniin liittyy monenlaisia uskomuksia. Legendan mukaan Neitsyt Maria, ollessaan pakomatkalla Egyptissä, asetti sinisen viittansa valkokukkaisen rosmariinipensaan päälle. Kun hän otti viitan pois, kukat olivat muuttuneet sinisiksi ja sen jälkeen yrtti on tunnettu ’Marian ruusuna’ (rosemary). Todennäköisemmin rosmariinin nimi kuitenkin on peräisin latinankielisistä meren (mare) vaahtoa (ros) tarkoittavista sanoista, sillä kasvi kasvaa mielellään kallion rinteillä ja saa harmahtavan vihreillä lehdillään rinteet näyttämään siltä, kuin niiden päälle olisi roiskunut aaltojen pärskeitä.

Antiikin Kreikassa rosmariinin uskottiin vahvistavan aivoja ja parantavan muistia. Sen vuoksi opiskelijat varmistivat tutkintomenestyksensä laittamalla rosmariinia hiuksiinsa mennessään kokeisiin. Rosmariinia on pidetty myös merkkinä osanotosta iloon tai suruun, ja se symboloi uskollista ystävyyttä. Shakespeare antoi Ofelian sanoa: ‘Tämä on rosmariini, se on muistoyrtti’. Vielä nykyisinkin joissakin maissa on tapana laittaa vainajan käteen rosmariinin oksa ja hautoja koristetaan rosmariinilla. Tyynyn alle laitettu rosmariinin oksa taas piti unen aikana pahat henget loitolla.

Rosmariinilla on ollut myös useita lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Roomalaiset laittoivat rosmariinia kylpyveteen helpottamaan väsyneitä ja särkeviä lihaksia. Rosmariiniuutteita ja rosmariinilla maustettua viiniä on juotu hermoja rauhoittavan vaikutuksen vuoksi ja samalla tavalla hoidettiin myös päänsärkyä, vapinaa ja muitakin vaivoja. Rosmariiniuutteet edistivät verenkiertoa ja auttoivat alhaiseen verenpaineeseen. Rosmariiniöljyn hierominen rintaan auttoi yskään ja sen antiseptiset ominaisuudet on tunnettu jo pitkään, sillä ruttoepidemioiden aikana kirkoissa, oikeustaloilla ja muissa julkisissa paikoissa pidettiin rosmariinia mukana. Lisäksi sairaaloissa ilman välityksellä tulevat infektioriskit torjuttiin polttamalla rosmariinia ja katajanmarjaa.

Rosmariini vakiinnutti asemansa mausteena melko hitaasti, mutta maissa, joissa sianliha säilöttiin suolaamalla, rosmariinia käytettiin jo keskiajalla parantamaan ruokien makua. Rosmariinia pidetään yleisesti lampaan- ja sianlihan mausteena, mutta se sopii myös broilerin, riistan ja vihannesten maustamiseen. Rosmariinia voidaan käyttää erilaisiin keittoihin, kastikkeisiin sekä marinadeihin ja sillä saadaan erilaista makua myös paistettuihin perunoihin, makaroniruokiin ja leipiin.