Paprika

Paprika

PaprikaCapsicum annuum

Paprika on koisokasveihin kuuluvan, Capsicum-suvun raikkaanmakuisen, makean ja miedon lajikkeen hedelmä. Capsicum-suvussa lajikkeet vaihtelevat miedosta vihannespaprikasta tulisiin chileihin. Paprikan muoto ja koko vaihtelevat lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen, mutta yleensä se on keskikokoinen tai pieni ja melko lihaisa. Paprika kasvaa pienenä pensasmaisena kasvina ja se kuuluu samaan heimoon kuin tomaatti, peruna ja tupakka. Paprika on yksivuotinen ja se sisältää runsaasti C- ja A- vitamiineja. Unkarilainen, C-vitamiinin tutkimuksesta Nobel-palkittu tutkija Szent-Gyorgyi huomasi, että paprikassa on jopa enemmän askorbiinihappoa kuin eräissä sitrushedelmissä. Paprikan punainen väri johtuu pääasiassa kapsantiini nimisestä karotenoidista, jota on eniten uloimmassa, lihaisassa osassa. Siemenissä ja hedelmän sisällä olevissa pitkittäisissä seinämissä ei juurikaan ole väriä ja sen vuoksi paprikajauheesta tulee sitä punaisempaa, mitä tarkemmin nämä osat on poistettu ennen jauhatusta.

Paprika on kotoisin Karibian alueelta, josta tutkimusmatkailijat veivät sen siemeniä muun muassa Turkkiin. Turkkilaisten miehittäessä Unkarin 1600-luvulla he toivat mukanaan ’turkin pippurin’, joka Unkarissa jalostui paprikaksi. Euroopassa kehittynyt paprika on hieman erilainen kuin amerikkalaiset sukulaisensa. Kolumbuksen ja hänen miehiensä tullessa Länsi-Intian saarille paikalliset asukkaat söivät tulisia capsicum-hedelmiä ja tuon aikaiset kirjoitukset viittavat siihen, että mietoja versioita ei vielä ollut. Eurooppalaisessa maaperässä ja ilmastossa kasvin luonne muuttui ja jalostamalla siitä saatiin miedompia lajikkeita, jotka olivat enemmän eurooppalaisten makuun.

Valloittajien palatessa Eurooppaan osa capsicum-kasvien siemenistä jäi Espanjaan, jossa jalostettiin makea lajike, jossa ei ole lainkaan polttoa. Riippumatta siitä oliko eurooppalaisissa ’pippureissa’ vähän tai ei ollenkaan kirpeyttä, ne tulivat tunnetuksi paprikan nimellä. Jopa espanjalaiset, jotka olivat antaneet tuotteelleen pimiento-nimen joutuivat vientimarkkinoilla taipumaan paprika-nimen käyttöön, sillä unkarilaiset olivat jo saaneet vakiinnutettua tälle mausteelle niin suuren hyväksynnän ja suosion.

Paprikaa käytetään antamaan ruokiin sekä makua että väriä. Se sopii erinomaisesti erilaisiin liharuokiin, kanaruokiin, kastikkeisiin, salaattikastikkeisiin sekä gulassiin. Paprikalla voidaan koristella alkuruokia, kananmunia, dippikastikkeita, äyriäisiä ja vaaleita vihanneksia. Paprikaa käytetään myös makkaroiden mausteena ja paprikasta uutettu väri on elintarviketeollisuudessa melko yleinen väriaine. Paprikan väri haalistuu hyvin nopeasti valon ja lämmön vaikutuksesta ja sen vuoksi sitä tulee säilyttää valolta suojattuna ja viileässä.