Neilikka

Neilikka

NeilikkaEugenia caryophyllata

Neilikka on ikivihreän, noin 15 metriä korkean myrttipuun kuivattu kukkanuppu, joka kasvaa 10—15 nupun tertuissa. Puu kukkii ensimmäisen kerran noin 7 vuoden ikäisenä ja parhaimmillaan se saattaa tuottaa satoa yli 80 vuotta. Neilikkanuput on kerättävä silloin kun ne muuttuvat väriltään punertaviksi, juuri ennen aukeamista, sillä auenneilla kukinnoilla ei ole arvoa mausteena. Nuput irrotetaan varresta ja kuivataan, jolloin väri muuttuu ruskeaksi. Yleensä puusta saadaan kaksi satoa vuodessa ja hyvänä satovuotena täysikasvuisesta puusta voidaan saada yli 30 kg kuivattua neilikkaa. Yhteen kiloon kuivattua neilikkaa tarvitaan noin 10 000 kukkanuppua.

Neilikka on kotoisin Molukkien saarilta itäisestä Indonesiasta, jossa sitä vieläkin kasvatetaan. Viljely on kuitenkin levinnyt monille muillekin trooppisille alueille, kuten Madagaskariin, Tansaniaan, Sri Lankaan ja Brasiliaan. Neilikka on saanut nimensä pientä naulaa muistuttavan ulkonäkönsä perusteella (ranskaksi clou, saksaksi Nägelein) ja se on maultaan voimakas, lähes tulinen, hedelmäinen ja makea. Neilikka on hyvin aromaattinen ja se sisältää keskimäärin 17 % haihtuvia öljyjä.

Kirjallisuudesta tiedetään, että neilikka on ollut kiinalaisille tärkeä mauste jo tuhansien vuosien ajan. Han-dynastian aikana (206 eKr.—220 jKr.) jopa vaadittiin, että keisaria tapaamaan tulevien virkamiesten piti raikastaa hengityksensä pitämällä neilikkaa suussaan. Aikojen kuluessa neilikasta tuli länsimaissakin yksi arvostetuimmista ja kalleimmista mausteista. Neilikan hintaa pidettiin korkeana osittain keinotekoisesti, sillä hollantilaiset valvoivat viljelyä ja polttivat puita, jotta satoa ei tulisi niin runsaasti. Hollantilaisten neilikkamonopoli alkoi murtua 1770-luvulla, kun salakuljetettuja neilikan taimia saatiin kasvamaan Mauritiuksella, josta ne melko nopeasti levisivät myös muille vuoristoisille trooppisille saarille. Lopullisesti hollantilainen valta neilikkakaupassa romahti, kun maustesaarten paikalliset asukkaat vuonna 1816 nousivat kapinaan. Uskottiin, että lasten elämä oli yhteydessä syntymän aikaan istutettujen neilikkapuiden elämään. Hollantilaisten polttaessa tuhansia puita yhdellä kertaa, palossa tuhoutui niin monta ’syntymäpuuta’, että ihmiset ryhtyivät veriseen vastarintaan.

Neilikan on uskottu parantavan ruokahaluttomuutta, kihtiä ja mielisairautta. Myös neilikasta saatavalla öljyllä on ollut lääketieteellistä käyttöä, sillä hammaslääkärit ovat käyttäneet öljyä tappamaan bakteereja ja lievittämään kipua. Nykyisin suuri osa neilikkasadosta kuluu Indonesiassa hyvin suositun kretek-tupakan valmistukseen. Kretekissä on kaksi kolmasosaa tupakkaa ja yksi kolmasosa neilikkaa. Koska savukkeita valmistetaan noin 36 miljardia kappaletta vuosittain, se vaikuttaa jopa maailmanmarkkinahintoihin. Länsimaisittain perinteisempiä neilikan käyttökohteita ovat ketsuppi, marinadit, kastikkeet, veri- ja maksaruoat, hedelmäjälkiruoat sekä mauste- ja piparkakut. Kokonaisilla neilikoilla koristellaan joulukinkku, ja neilikka kuuluu myös jouluglögiin sekä muihin juomiin.