Kirveli

Kirveli

KirveliJuniperus communis

Kirveli on pienilehtinen, persiljansukuinen, yksivuotinen kasvi, joka kasvaa noin puoli metriä korkeaksi. Se on kotoisin Venäjän eteläosista ja läntisestä Aasiasta, josta se levisi Välimeren pohjoisrannikolle noin 300 eKr. Kirveli kasvatetaan siemenistä ja sato korjataan juuri ennen kukintovaihetta. Kirvelin maku on aromaattinen ja se muistuttaa hieman persiljaa. Siinä on myös häivähdys anista, kuminaa ja rakuunaa.

Kirjallisia mainintoja kirvelin käytöstä maustamiseen löytyy jo ensimmäiseltä vuosisadalta jKr. Roomalaisten mukana kirveli kulkeutui Britanniaan missä sitä kutsutaan köyhän miehen rakuunaksi. Yrttiä on maustamisen ohella suositeltu hikan parantamiseen ja sen on uskottu myös tekevän iloiseksi, parantavan muistia ja järjenjuoksua. Entisaikaan sitä suositeltiin vanhuuden vaivoihin kuten estämään ummetusta ja kalkkeutumista, alentamaan verenpainetta sekä antamaan hyvän unen. Kirveliä on käytetty kiirastorstain ja pääsiäisen ruokiin sekä ruumiin puhdistamiseen. Kirvelitee on toiminut vahvistavana rohtona paaston jälkeen. Kirveliä pidetään vilpittömyyden ja ystävyyden symbolina.

Kirveli kuuluu rakuunan, persiljan ja ruohosipulin ohella ranskalaisen keittön maustekimppuun (fines herbes). Se on béarnaise- ja hollandaisekastikkeiden mauste, joka sopii myös kalalle, kanalle, munaruokiin, keittoihin ja salaatteihin sekä sienimuhennokseen.